#Metsä on merkittävä tulonlähde

Puu on tärkein Suomen luonnonvaroista, ellei luonnonvaroiksi lasketa auringon säteilyä ja tuulienergiaa. Tulevaisuudessa puhtaasta vedestä voi tulla merkittävä vientituote, mutta puun merkitys Suomen kansantaloudelle ei varmaankaan pienene. Nykyisellään metsäteollisuuden osuus nettoviennistä on 27 prosenttia ja vuotuinen liikevaihto 20 miljardia euroa.

##Suomessa kasvaa 14 000 puuta asukasta kohti

Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan Suomen metsissä kasvaa yhteensä noin 79 miljardia puuta, eli asukasta kohti puita olisi runsaat 14 000. Metsää on asukasta kohti noin neljä hehtaaria. Yhteensä Suomen metsissä on puuta noin 2,5 miljardia kuutiometriä eli 2,5 kuutiokilometriä. Jos kaikista Suomen puista tehtäisiin yksi tiivis liimapuukuutio, sen sivut olisivat noin 1,4 kilometriä, siis se ulottuisi 1,4 kilometrin korkeuteen maanpinnasta.

Suomen metsät kasvavat huomattavasti paremmin kuin aikaisempina vuosikymmeninä. Vuonna 2017 vuotuinen kasvu oli Luonnonvarakeskuksen arvion mukaan 110 miljoonaa kuutiometriä, yli 10 prosenttia enemmän kuin vuonna 2008 ja kymmeniä prosentteja enemmän kuin 1950-luvulla.

Kasvupaikka vaikuttaa tietysti puun kasvunopeuteen. Puu kasvaa paremmin Etelä-Suomessa kuin Pohjois-Suomessa, esimerkiksi Kirkkonummella paremmin kuin Ranualla.

##Metsätulot 2,6 miljardia euroa vuonna 2018

Vuonna 2016 metsänomistajien bruttotulot puun kantohinnoista kasvoivat kahteen miljardiin euroon ja vuonna 2018 metsätuloiksi arvioitiin 2,6 miljardia euroa. Samalla puun korjuu- ja kuljetuspalveluja hankittiin vuodessa yli 0,8 miljardin euron edestä. Metsistä kerättyjen luonnonmarjojen ja -sienien rahalliseksi arvoksi on arvioitu 100 miljoonaa euroa eli 0,1 miljardia euroa vuodessa. Metsistä puhuttaessa liikutaankin yhtä valtavissa summissa, kuin minkä kokoista bisnestä kaikki nettikasinot yhteensä vuosittain pyörittävät. Suomen valtion vuotuisen talousarvion summa on 55 miljardia euroa, joten metsistä saatavia tuloja ei voida mitenkään pitää pieninä. Lisäksi pitäisi laskea metsien henkiset ja muut ei-taloudelliset arvot, esimerkiksi metsissä liikkumisen vaikutukset suomalaisten hyvinvointiin.

Metsiä on tietenkin myös hoidettava. Vuonna 2016 metsänomistajat investoivat metsien hoitoon 300 miljoonaa euroa eli 0,3 miljardia. Eipä ole pieni rahasumma sekään.

##Kuusi on tuottavin puulaji

Yksittäistä metsänomistajaa kiinnostaa eniten kantohinta, joka riippuu puulajista, tukkien paksuudesta sekä siitä, saadaanko puu harvennus- vai päätehakkuulla. Keväällä 2019 alin kantohinta oli ensiharvennuksen koivukuitupuulla, 13 euroa kuutiometriltä, ja korkein kuusitukin päätehakkuulla, noin 62 euroa kuutiometriltä. Tukkipuun osuus kantorahatuloista oli 70 prosenttia, vaikka kuitupuunkin hinnat nousivat selvästi.

Vuonna 2019 kuusi oli puulajeista paras tulonlähde, sillä kuusipuu tuotti 47 prosenttia metsätuloista. Mänty on kuitenkin kuusta tärkeämpi Etelä- ja Pohjois-Pohjanmaalla ja Lapissa, joissa sen osuus tuloista oli 52-78 prosenttia. Mänty kasvaa näissä maakunnissa paremmin kuin kuusi.