Suomalainen metsäteollisuus tervanpoltosta nanoselluloosaan

Vanhin Suomessa valmistettu metsäteollisuuden vientituote on terva, jonka vienti alkoi 1600-luvulla ja jatkui 1800-luvun lopulle asti. Tervaa ostivat varsinkin Euroopan suuret merimahdit, joiden laivat olivat puuta. Terva tiivisti puun pinnan vedenpitäväksi ja esti lahottajasienten toiminnan. 1900-luvulla tervan korvasi vientituotteena ensin puutavara ja sitten selluloosa ja paperi.

Metsäteollisuuden vientitulot ovat Suomelle tärkeitä

Vuonna 2018 metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä oli noin 20 prosenttia eli 13,2 miljardia euroa ja Suomen koko teollisuustuotannosta 18 prosenttia. Metsäteollisuuden osuus Suomen viennistä on huomattavasti pienentynyt 1960-luvulta, jolloin sen osuus oli noin kolme neljäsosaa Suomen kaikesta viennistä.

Metsäteollisuus jaetaan kahteen sektoriin, pääasiassa sahatavaran tuotantoon keskittyvään mekaaniseen metsäteollisuuteen ja kemialliseen metsäteollisuuteen, jonka päätuotteita ovat selluloosa, paperi ja kartonki.

Kolme suurinta metsäteollisuuden yhtiötä ovat Stora Enso, UPM-Kymmene ja Metsä Board, jotka toimivat sekä mekaanisessa että kemiallisessa metsäteollisuudessa. Näistä riippumattomia sahayrityksiä ovat esimerkiksi Suomen suurin yksityinen sahatavaran tuottaja Versowood ja Westas Group.

Vuonna 2018 teollisuuden työpaikoista oli 15 prosenttia metsäteollisuudessa, minkä lisäksi metsäteollisuus työllisti huomattavan määrän kuljetus- ja metsäkoneyrittäjiä. Metsäteollisuuden työllistämisvaikutus on merkittävä ja myös alueellisesti tärkeä: raaka-aineeksi sopivaa puuta kasvaa koko Suomen alueella pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta. Kuljetuskustannusten vuoksi myös sahat ja paperi- ja sellutehtaat ovat jakautuneet Suomen kartalle suhteellisen tasaisesti.

Suomessa toimii yli 2000 sahaa

Mekaanisen metsäteollisuuden suurin tuotantoala Suomessa on sahateollisuus, joka käyttää vuosittain runsaat 10 miljoonaa kuutiometriä puuta. Alle 10 000 kuutiometriä vuodessa käyttäviä piensahoja on noin 2000. Sahalaitokset tuottavat pääasiassa lautoja, lankkuja, vaneria, lastulevyä ja muita vakioituja tuotteita rakennusteollisuudelle, mutta piensahojen on mahdollista tuottaa esimerkiksi erikoisprofiilisia rimoja sekä ylileveitä tai ylipitkiä lautoja. Lisäksi piensahat tuottavat suurimman osan muista puulajeista kuin männystä ja kuusesta sahattavista tuotteista, kuten tervaleppäistä paneelia ja huonekaluteollisuuden tarvitsemaa koivulankkua.

Huonekaluteollisuus on yksi metsäteollisuuden suurista toimialoista, joka työllistää koko maassa 9000 ihmistä. Muu puutuoteteollisuus työllistää noin 26 000 henkilöä.

Sahojen ja muun mekaanisen puuteollisuuden sivuvirroilla eli sahanpurulla, kuorisilpulla ja puuhakkeella on tärkeä osuus ekologisesta sähkön- ja lämmöntuotannosta. Puupelletit ja -briketit valmistetaan sahanpuruista. Lisäksi metsistä kerättävät oksat ja muut hakkuutähteet haketetaan ja käytetään pääasiassa lämmöntuotantoon.

Paperia, sellua ja kartonkia vientiin ja kotimaahan

Suomessa toimii 15 sellutehdasta, 14 kartonkitehdasta ja 20 paperitehdasta, jotka työllistävät noin 22 000 henkilöä.

Kemiallisen metsäteollisuuden tärkeimmät vientituotteet ovat erilaiset paperit, papereista liimaamalla valmistettavat monenlaiset kartongit ja pahvit sekä selluloosa. Kemiallisen metsäteollisuuden lähitulevaisuuden tuotteita ovat esimerkiksi nanoselluloosa ja polttomoottoreiden polttoaineeksi sopiva bioetanoli, joka muuttaa autoilua ekologisemmaksi..

Paperin valmistuksessa käytetään laadusta ja tyypistä riippuen raaka-aineina selluloosaa, kierrätyspaperia, hakkeesta valmistettavaa hierrettä ja hioketta, joka valmistetaan jauhamalla pääasiassa kuusipölleistä. Hioke ja hierre sisältävät selluloosan lisäksi hemiselluloosaa ja ligniiniä, jotka selluloosaa valmistettaessa poistetaan.