#Puu on ekomateriaali, joka vähentää hiilidioksidipäästöjä

Kasvava kiinnostus ekorakentamiseen ja ekologisiin tuotteisiin on vaikuttanut puun suosion nousuun. Puu on luonnonmateriaali ja siksi kirjaimellisesti luonnonmukainen, mutta lisäksi puulla on ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus: puun kasvaessa siihen sitoutuu ilmakehästä hiilidioksidia, joka on merkittävin kasvihuonekaasu, eikä puun prosessointi esimerkiksi lankuiksi ja vanerilevyiksi irrota siitä hiilidioksidia ilmakehään. Puu eroaa ekologisuudellaan esimerkiksi betonista, jonka pääraaka-aineena käytettävän sementin valmistuksessa käytetään fossiilisia polttoaineita. Sementin valmistamisessa vapautuu huomattavat määrät hiilidioksidia ilmakehään.

Puu sitoo hiilidioksidia tehokkaasti. Hiili pysyy sitoutuneena esimerkiksi puutaloon tai puiseen huonekaluun niin kauan kuin ne ovat olemassa. Siksi esimerkiksi betonin korvaaminen puulla pienentää huomattavasti hiilidioksidipäästöjä ilmakehään. Polttoaineena käytettäessäkään puu ei lisää ilmakehän hiilidioksidipäästöjä, koska puun sisältämä hiili on peräisin ilmakehästä eikä maan sisältä eli ilmakehän ulkopuolelta.

##Puurakentaminen on uudessa nousussa

Suomeen on viime vuosina rakennettu puukerrostaloja ensimmäistä kertaa vuosikymmeniin. Kaikkiaan niitä on noin 80 eri puolilla Suomea, ja lisää on tekeillä. Omakoti- ja rivitaloista suuri osa on aina ollut puurakenteisia. Uutena puurakentamisen kohteena ovat julkiset tilat, kuten koulut, joita on alettu rakentaa puusta sisäilmaongelmien välttämiseksi. Jopa kirkkoja on alettu rakentaa puusta, ensimmäistä kertaa 1700-luvun jälkeen.

Puurakenteet eivät oikein toteutettuina kerää kosteutta samaan tapaan kuin betonirakenteet. Toisaalta puu on biohajoava materiaali, joka on suojattava liialliselta kosteudelta. Siksi puu- ja puulevypinnat vaativat sekä tuulettuvia rakenteita että pintakäsittelyä sopivilla maaleilla ja kyllästysaineilla.

##Puuelementtitalon osat voidaan rakentaa kokonaan sisätiloissa

Hirsi on Suomessa perinteisistä perinteisin rakennusmateriaali, mutta sitäkin on onnistuttu parantamaan tuotekehityksellä. Ei olekaan ihme, että Suomi on maailman suurin hirsitalojen viejämaa.

Puu mahdollistaa myös uudenlaisia rakennusmenetelmiä. Puuelementtitalojen osien rakentaminen tapahtuu kuivissa sisätiloissa, joiksi sopivat esimerkiksi teollisuushallit, ja talot kootaan osista paikan päällä. Näin saadaan terveitä rakennuksia, jotka eivät ole rakennusvaiheessa olleet alttiina sääolosuhteille. Lisäksi rakentaminen halleissa mahdollistaa edullisen sarjatuotannon, kun yhtä puuelementtiä voidaan rakentaa kerralla useita kappaleita.

##Lämpökäsittely parantaa puun ominaisuuksia

Perinteisiä puurakentamisen raaka-aineita ovat erilaiset laudat, lankut, rimat ja rakennuslevyt, mutta myös liima- ja kertopuupalkkien valmistuksella alkaa Suomessa olla vuosikymmenien historia. Uudempien materiaalien joukkoon kuuluvat esimerkiksi lämpöpuu eli lämpökäsitelty puu, jonka lahonkestävyyttä, säänkestoa ja äänieristävyyttä on parannettu kuumentamalla sitä uunissa. Lämpöpuu on ekologisempi vaihtoehto kuin painekyllästetty kestopuu, joka sisältää aina myrkyllisiä kemikaaleja.

Uusien puumateriaalien joukkoon voitaneen lukea myös puukuiduilla vahvistettu muovi, josta valmistettuja profiileja käytetään esimerkiksi terassien rakentamisessa.

##Liimapuusta tunnetaan suomalaiset huonekalut

Suomalaisen puusepänteollisuuden perinteisiä tuotteita ovat huonekalut, varsinkin vuosikymmenien käyttöä kestävät massiivipuiset. Massiivipuusta valmistetaan myös muita sisustuselementtejä, kuten portaita. Huonekaluteollisuus käyttää paljon myös kertopuuta ja vanereita, joiden joukossa on kansainvälisesti arvostettu suomalainen lentokonevaneri.

Huonekalujen valmistaminen puuviiluista on hyvin kustannustehokasta, koska yhdellä prässäyksellä saadaan sekä viilut liimattua toisiinsa vaneriksi tai liimapuuksi, että muotoiltua ne halutun mallisiksi niin, että jäljellä on vain ylimääräisen puun sahaaminen pois, hionta ja pintakäsittely. Tällä menetelmällä on valmistettu suuri osa kansainvälisesti suosituimmista suomalaisista huonekaluista, kuten Aalto-jakkara. Liimapuu onkin yksi suomalaisen huonekalumuotoilun tunnusmerkeistä.